Wikipedia
Katso artikkeli Viestintä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

viestintä (9-J)

  1. sanomien välittäminen, merkitysten tuottaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen
    Lähekkäin olevien ihmisten välillä viestintä tapahtuu usein puhutun kielen avulla tai sanattomasti.
    Viestinnässä välitetyn viestin merkitys syntyy vasta kun vastaanottaja sen tulkitsee yksilöllisesti, mutta ympäröivään kulttuuriin sitoutuneena.
  2. tiede, joka tutkii viestintää

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋie̯st̪int̪æ/
  • tavutus: vies‧tin‧tä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viestintä viestinnät
genetiivi viestinnän viestintöjen
(viestintäin)
partitiivi viestintää viestintöjä
akkusatiivi viestintä;
viestinnän
viestinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi viestinnässä viestinnöissä
elatiivi viestinnästä viestinnöistä
illatiivi viestintään viestintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viestinnällä viestinnöillä
ablatiivi viestinnältä viestinnöiltä
allatiivi viestinnälle viestinnöille
muut sijamuodot
essiivi viestintänä viestintöinä
translatiivi viestinnäksi viestinnöiksi
abessiivi viestinnättä viestinnöittä
instruktiivi viestinnöin
komitatiivi viestintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo viestinnä-
vahva vartalo viestintä-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä viestiä (viesti- + -ntä)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

joukkoviestintä, kohdeviestintä, lähiviestintä, markkinointiviestintä, organisaatioviestintä, painoviestintä, puheviestintä, radioviestintä, satelliittiviestintä, viestintäjärjestelmä, viestintäkanava, viestintäsatelliitti, viestintätekniikka, viestintätiede, viestintäväline, viestintäyhteys

Aiheesta muualla

muokkaa
  • viestintä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Viestintä. Kotimaisten kielten keskus
  • Artikkeli 200 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa