raju

Katso myös: Raju

Suomi

Adjektiivi

raju (1) (komparatiivi rajumpi, superlatiivi rajuin) (taivutus[luo])

1. väkivaltainen, kovakourainen

   Hän on liian raju.

   rajut otteet

2. radikaalinen

   Se oli raju muutos.

3. ankara

   Ulkona on raju myrsky.

   Finlandiahiihto on ensikertalaiselle raju kokemus.

4. (ivallisesti) naurettava, hölmö; avuton

   Oletpas sinä raju!

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑju/
• tavutus: ra‧ju

Käännökset

1. väkivaltainen

Ks. väkivaltainen

2. radikaalinen

Ks. radikaalinen

3. ankara

Ks. ankara

Liittyvät sanat

• raisu

Johdokset

• adverbit: rajusti
• substantiivit: rajuus

Yhdyssanat

• rajuilma, rajumyrsky

Vastakohta

• lempeä, lievä

Aiheesta muualla

• raju Kielitoimiston sanakirjassa
• raju Tieteen termipankissa

Kroaatti

Substantiivi

raju

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta raj
2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta raj
3. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta raj

Substantiivi

raju

1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta raja

Latvia

Substantiivi

raju f.

1. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta raja
2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta raja
3. (taivutusmuoto) yksikön instrumentaalimuoto sanasta raja

Puola

Substantiivi

raju m.

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta raj
2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta raj
3. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta raj

Ääntäminen

• IPA: /ˈra.ju/

Tavutus

• tavutus: ra‧ju

Viro

Substantiivi

raju

1. myrsky, rajuilma

Liittyvät sanat

Synonyymit

• torm