ratkoa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaratkoa (52) (taivutus[luo])[1]
- purkaa ompeleita tai saumoja
- (kuvaannollisesti) pyrkiä ratkaisemaan pulma tai arvoitus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑt̪koɑˣ/
- tavutus: rat‧ko‧a
Etymologia
muokkaakontinuatiivijohdos verbistä ratketa[2]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: ratkoja, ratkominen
Aiheesta muualla
muokkaa- ratkoa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: ratketa