rikkuma

Viro

Verbi

rikkuma (inf. rikkuda, yks. 3. rikub)

1. pilata, vioittaa, vaurioittaa, rikkoa
2. turmella
3. rikkoa sopimus tms.

   rikub abielu – rikkoo avioliiton

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 28 (`õppima) (õppima)

Liittyvät sanat

• rikki, rikkis
• riknema

Aiheesta muualla

• rikkuma sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Lähteet

• Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.