ViroMuokkaa

VerbiMuokkaa

rikkuma (inf. rikkuda, yks. 3. rikub)

  1. pilata, vioittaa, vaurioittaa, rikkoa
  2. turmella
  3. rikkoa sopimus tms.
    rikub abielu – rikkoo avioliiton

TaivutusMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • rikkuma sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"

LähteetMuokkaa

  • Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.