rikki

Katso artikkeli Rikki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Commons

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Rikki (Alkuaine).

Suomi

Adverbi

rikki (ei vertailuasteita)

ei toimi tai on hajalla, epäkunnossa
Auto meni rikki.

En pääse nyt lähtemään, koska autoni on rikki.

Ikkuna meni rikki.

Iho on hiertynyt rikki.

Etymologia

i-latiivi samasta kannasta kuin rikkoa ja ehkä rikka^[1]

Käännökset

1. ei toimi tai on hajalla

englanti: broken
ranska: cassé, brisé
ruotsi: sönder

saksa: kaputt, gebrochen
turkki: kırık
viro: katki, rikki, rikkis

Liittyvät sanat

Synonyymit

hajalla, särkynyt
(arkikielinen) sökönä, tuusan nuuskana, mäsänä
(leikkimielinen) särki
(alatyylinen) paskana, tuhannen pillun päreinä

Yhdyssanat

rikkiviisas

Aiheesta muualla

rikki Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

Alkuaineet
fosfori ← rikki → kloori
P ← S → Cl

rikki (5-A)

epämetalleihin kuuluva yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen alkuaine. Rikin kemiallinen merkki on S.

Ääntäminen

IPA: /ˈrikːi/, [ˈrik̟ːi]
tavutus: rik‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rikki	rikit
genetiivi	rikin	rikkien (rikkein)
partitiivi	rikkiä	rikkejä
akkusatiivi	rikki; rikin	rikit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rikissä	rikeissä
elatiivi	rikistä	rikeistä
illatiivi	rikkiin	rikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rikillä	rikeillä
ablatiivi	rikiltä	rikeiltä
allatiivi	rikille	rikeille
muut sijamuodot
essiivi	rikkinä	rikkeinä
translatiivi	rikiksi	rikeiksi
abessiivi	rikittä	rikeittä
instruktiivi	–	rikein
komitatiivi	–	rikkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	riki-
vahva vartalo	rikki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Sanalla on vastineita lähisukukielissä. On esitetty, että se on laina keskialasaksan sanasta dreck ’kura yms.’ Murteissa sanalla on myös merkitys ’rähmä’. Sana esiinty ensi kerran Gananderin sanakirjassa 1787.^[2]

Käännökset

1. alkuaine

azeri: kükürd
bulgaria: сяра
englanti: sulfur, sulphur, (vanha) brimstone
espanja: azufre m.
hollanti: zwavel m.
italia: zolfo m.
kreikka: θείον
kroaatti: sumpor m.
latina: sulphur
latvia: sērs
liettua: siera
malta: kubrit
portugali: enxofre m.
puola: siarka f.
ranska: soufre m.

romania: sulf n.
ruotsi: svavel
saksa: Schwefel m.
serbia: sumpor, сумпор m.
slovakki: síra
sloveeni: žveplo
tanska: svovl
tšekki: síra f.
turkki: kükürt
ukraina: сірка f.
unkari: kén
uzbekki: oltingugurt
venäjä: сера
viro: väävel

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: rikitön, rikkinen

Yhdyssanat

rikinhaju, rikinkatku, rikinkeltainen, rikkibakteeri, rikkidioksidi, rikkihappo, rikkihiili, rikkikiisu, rikkioksidi, rikkipesuri, rikkipäästö, rikkirauta, rikkivety

Aiheesta muualla

rikki Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkelit 423, 511, 970, 1062 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Adverbi

rikki

epäkuntoon, rikki
lift läks rikki; lift on rikkis – hissi meni rikki; hissi on rikki
pilalle
hea plaan läks rikki – hyvä suunnitelma meni pilalle

palavaga läheb toit kergesti rikki – helteellä ruoka menee herkästi pilalle / pilaantuu herkästi

Huomautukset

tarkoittaa käyttökelvottomaan kuntoon, epäkuntoon, vrt. katki

Liittyvät sanat

rikkis
katki

Aiheesta muualla

Eesti keele põhisõnavara sõnastik : rikki
rikki Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Viitteet

↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”rikki”.

[1] Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.

[2] Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”rikki”.

[1]

[2]