alkuaine

Suomi

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

Metallisia alkuaineita

Substantiivi

alkuaine (48)

1. (kemia) aine, jota ei voi kemiallisesti pilkkoa pienempiin osiin ja joista kaikki kemialliset yhdisteet muodostuvat; määritellään aineeksi, jonka atomin ytimessä, atomiytimessä, on tietty määrä protoneja

   Happea on massaltaan alkuaineista eniten maapallolla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑlkuˌɑi̯neˣ/
• tavutus: al‧ku‧ai‧ne

Etymologia

• yhdyssana sanoista alku ja aine; Anders Gabriel Wikmanin käyttöön ottama sana

Käännökset

1. aine, jota ei voi kemiallisesti pilkkoa pienempiin osiin

azeri: kimyəvi element englanti: (chemical) element espanja: elemento norja: element puola: pierwiastek m. ranska: élément m.

ruotsi: grundämne, element saksa: (chemisches) Element n. tšekki: prvek turkki: element venäjä: элемент, химический элемент viro: algaine, keemiline element

Liittyvät sanat

jaksollinen järjestelmä, isotooppi, allotrooppi, metallinen alkuaine,

• Liite:Alkuaineet

Aiheesta muualla

• alkuaine Kielitoimiston sanakirjassa
• alkuaine Tieteen termipankissa