rimpuilla

Suomi

Verbi

rimpuilla (67) (taivutus[luo])

1. vääntelehtiä rajusti (pakenemistarkoituksessa) (myös kuvaannollisesti)

Ääntäminen

• IPA: /ˈrimpui̯lːɑˣ/
• tavutus: rim‧puil‧la

Etymologia

frekventativiinen -ile-johdos murteissa esiintyvästä sanasta rimmuta/rimpua

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (vanhahtava) reutoa

Johdokset

• substantiivit: rimpuileminen, rimpuilu

Aiheesta muualla

• rimpuilla Kielitoimiston sanakirjassa