rozpiąć
Puola muokkaa
Verbi muokkaa
rozpiąć (perfektiivinen) (imperfektiivinen rozpinać)
- avata vetoketju, napitus tms. (mikä: + akkusatiivi)
- avata tai riisua jokin vetoketjulla, napituksella tms. suljettu (mikä: + akkusatiivi)
- avata (levittää täyteen pituuteensa, esim. sateenvarjo, siivet) (mikä: + akkusatiivi)
- (refleksiivinen; się) (vetoketjusta, napituksesta tms. tai sellaisella suljetusta) aueta (keneltä: + datiivi)
- Oj, guziczek mi się rozpiął! (fakt.pl) – Ääk, minulta on auennut nappi!
- (refleksiivinen; się) avautua (levittyä, tulla levitetyksi täyteen pituuteensa, esim. sateenvarjo, siivet)
Aiheesta muualla muokkaa
- rozpiąć Wielki słownik języka polskiego PAN
- rozpiąć się Wielki słownik języka polskiego PAN