SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

saartaa (57-K) (taivutus)

  1. toteuttaa saarto, asettaa saartoon; piirittää
    Poliisit saarsivat rikolliset hetkessä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsɑːrt̪ɑːˣ/
  • tavutus: saar‧taa

EtymologiaMuokkaa

Johdos yleisitämerensuomalaisesta sanasta saari.[1]; Henrik Hoffmanin käyttöön ottama uudissana[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • saartaa Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.