Substantiivi

muokkaa

saarto (1-K)

Katso artikkeli Saarto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. kaupan, kulun, pääsyn tai toiminnan estäminen, taloussaarto
  2. (sodankäynti) saartorenkaan muodostaminen, piiritys
  3. sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen käyttämä työtaistelutoimi
    Mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑːrto/
  • tavutus: saar‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saarto saarrot
genetiivi saarron saartojen
partitiivi saartoa saartoja
akkusatiivi saarto;
saarron
saarrot
sisäpaikallissijat
inessiivi saarrossa saarroissa
elatiivi saarrosta saarroista
illatiivi saartoon saartoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi saarrolla saarroilla
ablatiivi saarrolta saarroilta
allatiivi saarrolle saarroille
muut sijamuodot
essiivi saartona saartoina
translatiivi saarroksi saarroiksi
abessiivi saarrotta saarroitta
instruktiivi saarroin
komitatiivi saartoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo saarro-
vahva vartalo saarto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

motti, saarrostus. työsulku

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hakusaarto, kauppasaarto, laivastosaarto, merisaarto, saartoketju, saartoliike, saartopyydys, saartorengas, saartoverkko, taloussaarto, työsaarto

Aiheesta muualla

muokkaa
  • saarto Kielitoimiston sanakirjassa