seisottaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaseisottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- pitää seisomassa, antaa seisoa
- Vartijat seisottivat meitä ulkona monta tuntia.
- Naapuri seisottaa autoaan jatkuvasti ovensa edessä.
- seisottaa oven ulkopuolella
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsei̯sot̪ːɑːˣ/
- tavutus: sei‧sot‧taa
Etymologia
muokkaajohdos verbistä seisoa (johdin -tta-) [2]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: seisottaminen, seisotus
Aiheesta muualla
muokkaa- seisottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.