seisotus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseisotus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsei̯sot̪us/
- tavutus: sei‧so‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seisotus | seisotukset |
genetiivi | seisotuksen | seisotusten seisotuksien |
partitiivi | seisotusta | seisotuksia |
akkusatiivi | seisotus; seisotuksen |
seisotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seisotuksessa | seisotuksissa |
elatiivi | seisotuksesta | seisotuksista |
illatiivi | seisotukseen | seisotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seisotuksella | seisotuksilla |
ablatiivi | seisotukselta | seisotuksilta |
allatiivi | seisotukselle | seisotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seisotuksena | seisotuksina |
translatiivi | seisotukseksi | seisotuksiksi |
abessiivi | seisotuksetta | seisotuksitta |
instruktiivi | – | seisotuksin |
komitatiivi | – | seisotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | seisotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
seisotus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. seisottaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- seisotus Kielitoimiston sanakirjassa