siintää

Suomi

Verbi

siintää (54-J) (taivutus[luo])

1. häämöttää, kuultaa; näkyä kaukana horisontissa
2. (kuvaannollisesti) olla edessä, olla tulossa

Ääntäminen

• IPA: /ˈsiːnt̪æːˣ/
• tavutus: siin‧tää

Etymologia

Sana liittynee yhteen sanan sininen kanssa.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: siinto, siintäminen
• verbit: frekventatiivinen siinnellä, passiivinen siintyä

Aiheesta muualla

• siintää Kielitoimiston sanakirjassa