SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta suka

VerbiMuokkaa

sukia (61-D) (taivutus[luo])

  1. selvittää eläimen turkkia tai höyhenpeitettä (varsinkin harjaamalla sualla)
  2. selvittää hiuksia harjaamalla (varsinkin hiussualla)
  3. (leikkimielinen) selvittää hiuksia kampaamalla

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsukiɑˣ/
  • tavutus: su‧ki‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

AnagrammitMuokkaa

kausi, kiuas, kiusa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • sukia Kielitoimiston sanakirjassa