suudella
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaasuudella (67-F) (taivutus[luo])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuːdelːɑˣ/
- tavutus: suu‧del‧la
Etymologia
muokkaaJohdos sanasta suu. Sana on ensimmäisen kerran mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745.[1]
Käännökset
muokkaa1. antaa suudelma
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: suudelma, suuteleminen, suutelo, suutelu
Synonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- suudella Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana suudella.