suutelo
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (ylätyyliä) suudelma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuːt̪elo/
- tavutus: suu‧te‧lo
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suutelo | suutelot |
| genetiivi | suutelon | suutelojen suuteloiden suuteloitten |
| partitiivi | suuteloa | suuteloita suuteloja |
| akkusatiivi | suutelo; suutelon |
suutelot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suutelossa | suuteloissa |
| elatiivi | suutelosta | suuteloista |
| illatiivi | suuteloon | suuteloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suutelolla | suuteloilla |
| ablatiivi | suutelolta | suuteloilta |
| allatiivi | suutelolle | suuteloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suutelona | suuteloina |
| translatiivi | suuteloksi | suuteloiksi |
| abessiivi | suutelotta | suuteloitta |
| instruktiivi | – | suuteloin |
| komitatiivi | – | suuteloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suutelo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- suutelo Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2