suudelma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- suuteleminen tekona; jonkin koskettaminen huulilla
- Hän nykäisi miehen lähemmäksi ja painoi suudelman suoraan suulle.
- Suljen suudelmin tämän kirjeen.
- Haluan hukuttaa sinut suudelmiin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuːdelmɑ/
- tavutus: suu‧del‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suudelma | suudelmat |
genetiivi | suudelman | suudelmien (suudelmain) |
partitiivi | suudelmaa | suudelmia |
akkusatiivi | suudelma; suudelman |
suudelmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suudelmassa | suudelmissa |
elatiivi | suudelmasta | suudelmista |
illatiivi | suudelmaan | suudelmiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suudelmalla | suudelmilla |
ablatiivi | suudelmalta | suudelmilta |
allatiivi | suudelmalle | suudelmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suudelmana | suudelmina |
translatiivi | suudelmaksi | suudelmiksi |
abessiivi | suudelmatta | suudelmitta |
instruktiivi | – | suudelmin |
komitatiivi | – | suudelmine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suudelma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. jonkin koskettaminen huulilla
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- suudelma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana suudella.