taas
Suomi
muokkaaAdverbi
muokkaataas
- toistamiseen, uudelleen
- Hän teki sen taas.
- Älä nyt taas aloita tuota!
- sitä vastoin, (adversatiivinen) puolestaan, omalta kohdaltaan
- Hän taas täyttää 70.
- Seurustelukumppani voi olla välillä maailman ihanin, välillä taas maailman ärsyttävin tyyppi.
- Isommassa porukassa hän jättäytyy usein taka-alalle, mutta kaveriporukassa hän taas on helposti hieman liian räväkkä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑːs/
- tavutus: taas
Etymologia
muokkaaSanan taka- s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut *taɣas.
[1] jälleen: Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’[1].
[2] puolestaan: Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’[2].
Vrt. karjalan toas, viron taas, lyydin tagaz ’taakse, takaisin’, vepsän tagaz, vatjan tagaaz ’taas’ ja liivin tägiz ’uudestaan’.[3][4]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- taas Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
muokkaaAdverbi
muokkaataas
Liittyvät sanat
muokkaa- taastuma, taastama
- taaskasutama
- taastootmine, taastöötlus
- taaskasutus, taasleid, taassünd
- taasiseseisvus, taasiseseisvumine
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 65
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.