SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

toistua (52) (taivutus[luo])

  1. tapahtua uudelleen
    Tapahtumat eivät saa toistua.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪oi̯st̪uɑˣ/
  • tavutus: tois‧tu‧a

EtymologiaMuokkaa

passiivijohdos verbistä toistaa

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • toistua Kielitoimiston sanakirjassa