toistua

Suomi

Verbi

toistua (52) (taivutus[luo])

1. tapahtua uudelleen

   Tapahtumat eivät saa toistua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪oi̯st̪uɑˣ/
• tavutus: tois‧tu‧a

Etymologia

passiivijohdos verbistä toistaa

Käännökset

1. tapahtua uudelleen

englanti: recur, to happen again, to repeat itself ranska: se répéter, se reproduire ruotsi: upprepas, hända igen; återkomma

ukraina: повторюватися venäjä: повторяться viro: korduma

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: toistuminen

Aiheesta muualla

• toistua Kielitoimiston sanakirjassa