toistua (52) (taivutus[luo])

  1. tapahtua uudelleen
    Tapahtumat eivät saa toistua.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪oi̯st̪uɑˣ/
  • tavutus: tois‧tu‧a

Etymologia

muokkaa

passiivijohdos verbistä toistaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • toistua Kielitoimiston sanakirjassa