SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

tapahtua (52-F) (taivutus) (vaillinainen taivutus)

  1. käydä, sattua jotakin
    Suomessa voi tapahtua mitä vaan koska vaan.
    Jos se voi tapahtua, niin se myös tapahtuu.
    Miksi näin saa tapahtua?

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑpɑhˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: ta‧pah‧tu‧a

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.