SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

tapahtua (52-F) (taivutus[luo]) (vaillinainen taivutus)

  1. käydä, sattua jotakin
    Suomessa voi tapahtua mitä vaan koska vaan.
    Jos se voi tapahtua, niin se myös tapahtuu.
    Miksi näin saa tapahtua?
  2. olla meneillään
    Mitä täällä oikein tapahtuu?

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑpɑhˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: ta‧pah‧tu‧a

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.