Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tapahtuma (10)

  1. asia, joka tapahtuu odotetusti tai sattumalta
    Tapahtumalla oli vain joitakin silminnäkijöitä.
  2. yleensä julkinen tilaisuus, jossa on ennalta ilmoitettua ohjelmaa
    Tapahtuman osanottajat saivat osakseen laajan tietopaketin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑpɑhˌt̪umɑ/
  • tavutus: ta‧pah‧tu‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tapahtuma tapahtumat
genetiivi tapahtuman tapahtumien
(tapahtumain)
partitiivi tapahtumaa tapahtumia
akkusatiivi tapahtuma;
tapahtuman
tapahtumat
sisäpaikallissijat
inessiivi tapahtumassa tapahtumissa
elatiivi tapahtumasta tapahtumista
illatiivi tapahtumaan tapahtumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tapahtumalla tapahtumilla
ablatiivi tapahtumalta tapahtumilta
allatiivi tapahtumalle tapahtumille
muut sijamuodot
essiivi tapahtumana tapahtumina
translatiivi tapahtumaksi tapahtumiksi
abessiivi tapahtumatta tapahtumitta
instruktiivi tapahtumin
komitatiivi tapahtumine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tapahtuma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kesätapahtuma, kulttuuritapahtuma, liiketapahtuma, luomistapahtuma, maailmantapahtuma, mediatapahtuma, merkkitapahtuma, musiikkitapahtuma, oheistapahtuma, oikeustapahtuma, perhetapahtuma, päiväntapahtuma, päätapahtuma, sotatapahtuma, suurtapahtuma, taidetapahtuma, tapahtumahorisontti, tapahtumajärjestäjä, tapahtumakalenteri, tapahtumaketju, tapahtumakysely, tapahtumaköyhä, tapahtumapaikka, tapahtumarikas, tapahtumasarja, tilitapahtuma, toritapahtuma, vakuutustapahtuma

Aiheesta muualla muokkaa