tomumaja

Suomi

Substantiivi

tomumaja (9)

1. (kristinusko, runollinen) ihmisen keho sielun tilapäisenä asuinpaikkana

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪omuˌmɑjɑ/
• tavutus: to‧mu‧ma‧ja

Etymologia

yhdyssana sanoista tomu ja maja

Käännökset

1. ihmiskeho sielun tilapäisenä asuinpaikkana

englanti: tabernacle

ranska: tabernacle m.

Aiheesta muualla

• tomumaja Kielitoimiston sanakirjassa