Suomi muokkaa

 
Sielu

Substantiivi muokkaa

sielu (1)

Katso artikkeli Sielu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. tekijä, jota pidetään ihmisen, joskus myös muiden elollisten olentojen, tajunnan, psyyken ja elämän ylläpitäjänä, ja jonka usein uskotaan jatkavan olemassaoloaan kuoleman jälkeen
  2. (kuvaannollisesti) henkilö
    Missään ei näy ristin sielua.
  3. (kuvaannollisesti) henkilö, joka merkittävästi antaa energiaa ja näyttää suuntaa hankkeessa, yhteisössä, yrityksessä jne.
    Hän on joukkueen sielu.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsie̯lu/
  • tavutus: sie‧lu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sielu sielut
genetiivi sielun sielujen
partitiivi sielua sieluja
akkusatiivi sielu;
sielun
sielut
sisäpaikallissijat
inessiivi sielussa sieluissa
elatiivi sielusta sieluista
illatiivi sieluun sieluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sielulla sieluilla
ablatiivi sielulta sieluilta
allatiivi sielulle sieluille
muut sijamuodot
essiivi sieluna sieluina
translatiivi sieluksi sieluiksi
abessiivi sielutta sieluitta
instruktiivi sieluin
komitatiivi sieluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sielu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

keskiaikainen ruotsalainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

ihmissielu, joukkosielu, kaunosielu, laumasielu, pikkusielu, sielukellot, sielumessu, sielunahdistus, sielunasia, sielunelämä, sielunerittely, sielunhoitaja, sielunhoito, sielunhätä, sielunjärkytys, sielunkamppailu, sielunliike, sielunlääkäri, sielunmaisema, sielunmessu, sielunpaimen, sielunpalo, sielunrakenne, sielunrauha, sielunsairaus, sielunsokeus, sieluntaistelu, sielunterveys, sieluntila, sieluntoiminto, sieluntuska, sieluntutkimus, sielunvaara, sielunvaellus, sielunvamma, sieluoppi, sielutiede, sielutieteilijä, sielu-usko, sukulaissielu

Aiheesta muualla muokkaa

  • sielu Kielitoimiston sanakirjassa
  • sielu Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).