topp

Koltansaame

Substantiivi

topp

1. tuppi

Ruotsi

Substantiivi

topp yl. (2) (yks. määr. toppen[luo], mon. epämäär. toppar[luo], mon. määr. topparna[luo])

1. latva
2. huippu

   i toppen av ligan – liigan huipulla

Liittyvät sanat

• bergstopp

Yhdyssanat

• toppspinn