tuppi
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- jonkin ympärillä suojuksena oleva putkimainen toisesta päästä umpinainen esine tai muodostuma
- puukon tai miekan terän ympärille tuleva suojus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪upːi/
- tavutus: tup‧pi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuppi | tupet |
| genetiivi | tupen | tuppien (tuppein) |
| partitiivi | tuppea | tuppia |
| akkusatiivi | tuppi; tupen |
tupet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tupessa | tupissa |
| elatiivi | tupesta | tupista |
| illatiivi | tuppeen | tuppiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tupella | tupilla |
| ablatiivi | tupelta | tupilta |
| allatiivi | tupelle | tupille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuppena | tuppina |
| translatiivi | tupeksi | tupiksi |
| abessiivi | tupetta | tupitta |
| instruktiivi | – | tupin |
| komitatiivi | – | tuppine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tupe- | |
| vahva vartalo | tuppe- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaTälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.