totuudenpuhuja

Suomi

Substantiivi

totuudenpuhuja (10)

1. henkilö, joka haluaa puhuessaan tuoda korostetusti esiin totuuden kannalta olennaisina pitämiään seikkoja
2. (ironinen) henkilö, joka harkitsemattomasti ottaa puheeksi sinänsä todenmukaisia asioita

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ot̪uːdenˌpuhujɑ/
• tavutus: to‧tuu‧den‧pu‧hu‧ja

Etymologia

• yhdyssana osista totuus (akkusatiivi) ja puhuja