totuus

Suomi

Substantiivi

totuus (40)

1. niiden väitteiden yhteinen ominaisuus, jotka kuvaavat eli esittävät asian oikein ja todellisuuden mukaisesti; myös tällaisen väitteen sisältämän lauseen sisällys

   Ihmisellä on erikoinen kyky tunnistaa totuus.

   Totuuden kieltäminen muodostuu usein työlääksi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ot̪uːs/
• tavutus: to‧tuus

Etymologia

sanan tosi vartalosta tot- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. niiden väitteiden yhteinen ominaisuus, jotka kuvaavat eli esittävät asian oikein ja todellisuuden mukaisesti

bulgaria: истина f., правда englanti: truth espanja: verdad f. hollanti: waarheid f. inarinsaame: tuotâvuotâ italia: verità f. kroaatti: istina f. latina: vēritās f. kirjanorja: sannhet norja (nynorsk): sanning

puola: prawda f. ranska: vérité f. romania: adevăr n. ruotsi: sanning saksa: Wahrheit f. sloveeni: resnica f. tšekki: pravda f. turkki: doğru, gerçek, hakikat venäjä: правда, истина f. viro: tõde

Liittyvät sanat

Synonyymit

• tosi, tosiasia, fakta

Vastakohdat

• epätotuus

Johdokset

• adjektiivit: totuudellinen

Yhdyssanat

epätotuus, totuudenpuhuja, totuudenrakkaus, totuudentorvi, totuudenvastainen, totuusarvo, totuusvaatimus, totuusvakuutus

Idiomit

Sanonnat

• eksyä totuuden tieltä - langeta syntiin
• pysyä totuuden tiellä - elää hurskaasti

Aiheesta muualla

• totuus Kielitoimiston sanakirjassa
• totuus Tieteen termipankissa
• totuus Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 765, 766, 3762 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa