Katso myös: Touko

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

touko (1-D) (monikko touot)

  1. keväällä kylvetty, kasvamassa oleva vilja
  2. kevätkylvö
    Nyt on toukojen aika.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ou̯ko/
  • tavutus: tou‧ko

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

toukoaika, toukohärkä, toukojuhla, toukokuu, toukolahna, toukoleipä, toukomaa, toukomettinen, toukomies, toukonauris, toukopelto, toukotyö, toukovilja, touonteko

Aiheesta muualla muokkaa

  • touko Kielitoimiston sanakirjassa