SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kylvö (1)[1]

  1. kylvämisen eli touonteon toteutus
    Entisaikaan nauriin kylvö oli ensimmäisiä toukotöitä.
    Männyn siemenet kylvöä varten saadaan kerätyistä kävyistä.
    Nykyisin kylvö on maataloudessa täysin koneellistettua.
    Tästä kylvöstä saadaan hyvä sato heinäkuussa.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkylʋø/
  • tavutus: kyl‧vö

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kylvö kylvöt
genetiivi kylvön kylvöjen
partitiivi kylvöä kylvöjä
akkusatiivi kylvö;
kylvön
kylvöt
sisäpaikallissijat
inessiivi kylvössä kylvöissä
elatiivi kylvöstä kylvöistä
illatiivi kylvöön kylvöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kylvöllä kylvöillä
ablatiivi kylvöltä kylvöiltä
allatiivi kylvölle kylvöille
muut sijamuodot
essiivi kylvönä kylvöinä
translatiivi kylvöksi kylvöiksi
abessiivi kylvöttä kylvöittä
instruktiivi kylvöin
komitatiivi kylvöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kylvö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

hajakylvö, hankikylvö, kevätkylvö, kylvöaika, kylvöala, kylvöjuhla, kylvökannu, kylvökausi, kylvökeppi, kylvökoe, kylvökone, kylvökuokka, kylvölannoitin, kylvömailanen, kylvömetsä, kylvömuokkaus, kylvömäärä, kylvöniitty, kylvönteko, kylvömies, kylvönurmi, kylvöpelto, kylvöperuna, kylvösiemen, kylvösyvyys, kylvötiheys, kylvötyö, kylvövakka, kylvövako, käsinkylvö, luonnonkylvö, myrkynkylvö, perunankylvö, rivikylvö, ruutukylvö, syyskylvö, vakokylvö, vakoruutukylvö, vihankylvö, viljankylvö

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kylvö Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1