Wikipedia
Katso artikkeli Kylvö Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kylvö

Substantiivi

muokkaa

kylvö (1)[1]

  1. kylvämisen eli touonteon toteutus
    Entisaikaan nauriin kylvö oli ensimmäisiä toukotöitä.
    Männyn siemenet kylvöä varten saadaan kerätyistä kävyistä.
    Nykyisin kylvö on maataloudessa täysin koneellistettua.
    Tästä kylvöstä saadaan hyvä sato heinäkuussa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkylʋø/
  • tavutus: kyl‧vö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kylvö kylvöt
genetiivi kylvön kylvöjen
partitiivi kylvöä kylvöjä
akkusatiivi kylvö;
kylvön
kylvöt
sisäpaikallissijat
inessiivi kylvössä kylvöissä
elatiivi kylvöstä kylvöistä
illatiivi kylvöön kylvöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kylvöllä kylvöillä
ablatiivi kylvöltä kylvöiltä
allatiivi kylvölle kylvöille
muut sijamuodot
essiivi kylvönä kylvöinä
translatiivi kylvöksi kylvöiksi
abessiivi kylvöttä kylvöittä
instruktiivi kylvöin
komitatiivi kylvöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kylvö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hajakylvö, hankikylvö, kevätkylvö, kylvöaika, kylvöala, kylvöaura, kylvöjuhla, kylvökannu, kylvökausi, kylvökeppi, kylvökoe, kylvökone, kylvökuokka, kylvölannoitin, kylvömailanen, kylvömetsä, kylvömies, kylvömuokkaus, kylvömäärä, kylvöniitty, kylvönteko, kylvönurmi, kylvöpelto, kylvöperuna, kylvösiemen, kylvösyvyys, kylvötiheys, kylvötyö, kylvövakka, kylvövako, käsinkylvö, luonnonkylvö, myrkynkylvö, perunankylvö, rivikylvö, ruutukylvö, syyskylvö, vakokylvö, vakoruutukylvö, vihankylvö, viljankylvö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kylvö Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1