triftongi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
triftongi (6)
- (fonetiikka) kolmoisääntiö, kolmen tietynlaisen eri vokaaliäänteen jono. Erityisesti suomen kielessä sellainen kolmen eri vokaalin jono, joiden väliin ei tule tavunrajaa. Esiintyy suomessa vain erityistapauksissa, kuten sanassa miau, tai diftongiin päättyvien sanojen taivutusmuodoissa, kuten sanan tau monikon genetiivissä (tauiden/tauitten).
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈt̪rift̪o̞ŋːi]
Käännökset muokkaa
1. kolmoisääntiö, kolmen tietynlaisen eri vokaaliäänteen jono
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- triftongi Tieteen termipankissa