Katso myös: Tau, tău, täü
Wikipedia
Katso artikkeli Tau Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

tau (18)

  1. kreikkalaisten aakkosten 19. kirjain. Vastaava symboli Τ tai τ.
  2. tau-hiukkanen, tau-leptoni elektronin ja myonin kanssa samanlainen, mutta raskaampi alkeishiukkanen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑu̯/
  • tavutus: tau

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tau taut
genetiivi taun tauiden
tauitten
partitiivi tauta tauita
akkusatiivi tau;
taun
taut
sisäpaikallissijat
inessiivi taussa tauissa
elatiivi tausta tauista
illatiivi tauhun tauihin
ulkopaikallissijat
adessiivi taulla tauilla
ablatiivi taulta tauilta
allatiivi taulle tauille
muut sijamuodot
essiivi tauna tauina
translatiivi tauksi tauiksi
abessiivi tautta tauitta
instruktiivi tauin
komitatiivi tauine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tau-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tau Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tau (monikko taus)

  1. tau

Substantiivi

muokkaa

tau

  1. mies

Substantiivi

muokkaa

tau

  1. köysi

Sesotho

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tau

  1. leijona