Katso myös: täüs

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

taus (39)

  1. takainen alue, tausta
    Pikkuvarsan korvain tausten sanotaan olevan märät.
    Ikkunan taus on sateen tuhrima.
  2. esineen takapuoli
    Kaapin taustaan on kertynyt pölyä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑus/
  • tavutus: taus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taus taukset
genetiivi tauksen tausten
tauksien
partitiivi tausta tauksia
akkusatiivi taus;
tauksen
taukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tauksessa tauksissa
elatiivi tauksesta tauksista
illatiivi taukseen tauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tauksella tauksilla
ablatiivi taukselta tauksilta
allatiivi taukselle tauksille
muut sijamuodot
essiivi tauksena tauksina
translatiivi taukseksi tauksiksi
abessiivi tauksetta tauksitta
instruktiivi tauksin
komitatiivi tauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
taus-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aidantaus, korvantaus

Aiheesta muualla muokkaa

  • taus Kielitoimiston sanakirjassa