turtua (52-K) (taivutus[luo])

  1. mennä tunnottomaksi
    Jalkani turtuivat, kun seisoin niin kauan kylmässä rantavedessä.
  2. (kuvaannollisesti) tulla välinpitämättömäksi
    Mieleni turtui ainaiseen kurjuuteen, enkä enää välittänyt.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪urt̪uɑˣ/
  • tavutus: tur‧tu‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • turtua Kielitoimiston sanakirjassa