Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

tuulla (67) (taivutus[luo])

  1. (ilmasta) liikkua, puhaltaa, aiheuttaa tuulta
  2. (kuvaannollisesti) jossakin asioiden liikkuvuus on suuri; jossakin tapahtuu jotakin paljon (esim. äkillisiä, yllättäviä asioita)
    Yrityksen johdossa tuulee nyt oikein kunnolla. 'Yrityksen johto vaihtuu nyt tiheään.'

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪uːlːɑˣ/
  • tavutus: tuul‧la

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • tuulla Kielitoimiston sanakirjassa