tuupata

Suomi

Verbi

tuupata (73-B) (taivutus[luo])

1. (puhekieltä) työntää äkillisesti, tönäistä, tyrkätä
2. (puhekieltä) tuupata takaa/takaapäin: harrastaa anaaliseksiä

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uːpɑt̪ɑˣ/
• tavutus: tuu‧pa‧ta

Käännökset

1. tönäistä

ruotsi: knuffa

Liittyvät sanat

• takatuuppari

Johdokset

• substantiivit: tuuppaaminen
• verbit: tuuppia

Aiheesta muualla

• tuupata Kielitoimiston sanakirjassa