tyrkätä

Suomi

Verbi

tyrkätä (73-A) (taivutus[luo])

1. (puhekieltä) työntää äkillisesti, tönäistä, tuupata

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪yrkæt̪æˣ/
• tavutus: tyr‧kä‧tä

Käännökset

1. tuupata

englanti: prod

ruotsi: knuffa

Liittyvät sanat

• tyrkkääjä
• tyrkkäys

Johdokset

• substantiivit: tyrkkääminen
• verbit: tyrkkiä

Aiheesta muualla

• tyrkätä Kielitoimiston sanakirjassa