tuurata

Suomi

Verbi

tuurata (73) (taivutus[luo])

1. sijaistaa

   Voisitko tuurata minua, jotta pääsen ruokatunnille?

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uː.rɑ.t̪ɑ/

Etymologia

ruotsin kielen sanasta tur ('vuoro')

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tuuraaja

Aiheesta muualla

• tuurata Kielitoimiston sanakirjassa