Katso myös: túr, Tür

Latvia

muokkaa

Adverbi

muokkaa

tur

  1. tuolla
  2. siellä

Romania

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
genetiivi/datiivi
yksikkö unui tur
määräinen turului
monikkounor tururi
määräinentururilor

tur n. (määräinen: turulmonikko: tururi, määräinen: tururile)

  1. kierros
  2. (urheilu) erä
  3. vuoro (pelissä)

Liittyvät sanat

muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tur yl. (3) (yks. määr. turen[luo], mon. epämäär. turer[luo], mon. määr. turerna[luo])

  1. matka, ajelu
  2. vuoro
  3. (ei monikkoa) onni, säkä, tuuri

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tur Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Tšekki

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tur m.

  1. nauta

Etymologia

muokkaa
  • protoslaavilainen *turъ << protoindoeurooppalainen *táwros