uloskäynti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauloskäynti
- kulkureitin kohta, paikka, josta mennään ulos rakennuksesta tai alueelta; esim. ovi tai oviaukko
- Sankassa savussa ja kaaoksessa monet erehtyivät pitämään wc-tilojen ovea uloskäyntinä. (iltalehti.fi)
- uloskulun tapahtuma
- Kerrostalon vilkas uloskäynti ajoittuu muutamaan aamun tuntiin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈulosˌkæy̯nt̪i/
- tavutus: u‧los‧käyn‧ti
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kulkureitin kohta, paikka, josta mennään ulos
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- uloskäynti Kielitoimiston sanakirjassa