käynti

Suomi

Hevosen käynti [3]

Substantiivi

käynti (5-J)

1. jonkin päällä ja toiminnassa olo

   Moottorin käynti oli tasainen.

   Kellon käynti on hidastunut.

2. jossakin paikassa käyminen tai vierailu
3. eräs hevosen askellajeista: tavallinen nelitahtinen ”kävely”

Ääntäminen

• IPA: /ˈkæy̯nt̪i/
• tavutus: käyn‧ti

Etymologia

• verbi käydä (vartalo käy|nti-) + johdin [[-{{{4}}}#Suomi|-{{{4}}}]]

Käännökset

1. jonkin päällää ja toiminnassa olo

ranska: marche f.

romania: mersul, functionarea

2. jossakin paikassa käyminen tai vierailu

ranska: visite f. romania: vizită f.

turkki: ziyaret

3. eräs hevosen askellaji

englanti: walk ranska: pas m.

turkki: adeta

Liittyvät sanat

• juoksu, laukka
• käyden
• käydä
• käyminen
• käynnistyminen

• käynnistyminen

Johdokset

• substantiivit: käynnistys
• verbit: käynnistää

Yhdyssanat

asiakaskäynti, esittäytymiskäynti, haarakäynti, joutokäynti, jälkikäynti, jättiläiskäynti, jäähyväiskäynti, kertakäynti, kiertokäynti, kohteliaisuuskäynti, kotikäynti, koulunkäynti, kunniakäynti, kylänkäynti, kylässäkäynti, kyykkykäynti, käsinkäynti, käyntiaika, käyntiharjoitus, käyntihäiriö, käyntiinlähtö, käyntiinpano, käyntikerta, käyntikortti, käyntilämpötila, käyntinopeus, käyntiosoite, käyntipaikka, käyntisuunta, käyntitapahtuma, käyntivirhe, käyntiääni, kääpiökäynti, lääkärissäkäynti, neuvolakäynti, oikeudenkäynti, onnittelukäynti, paikallakäynti, pikakäynti, pitäjänkäynti, rajankäynti, rippikoulunkäynti, sairaskäynti, sisäänkäynti, sodankäynti, surunvalittelukäynti, tasakäynti, teatterikäynti, tervehdyskäynti, tutustumiskäynti, tyhjäkäynti, uloskäynti, varpaillakäynti, vierailukäynti, vieraskäynti, yksityiskäynti

Aiheesta muualla

• käynti Kielitoimiston sanakirjassa