ulvahtaa

Suomi

Verbi

ulvahtaa (53-F) (taivutus[luo])

1. ulvoa nopeasti ja lyhyesti

Ääntäminen

• IPA: [ˈulʋɑhtɑː]

Tavutus

• tavutus: ul‧vah‧taa

Etymologia

• momentaanimuoto verbistä ulvoa

Liittyvät sanat

Johdokset

• ulvahdella
• substantiivit: ulvahdus, ulvahtaminen

Lähikäsitteet

• kiljahtaa, huudahtaa

Rinnakkaismuodot

• ulvaista

Aiheesta muualla

• ulvahtaa Kielitoimiston sanakirjassa