ulvoa (52) (taivutus[luo])

  1. pitää pitkää jatkuvaa ääntä kuten koirat ja sudet
    Koira ulvoo kuuta.
  2. (kuvaannollisesti) pitää kovaa ja korkeaa ääntä, myös tuulen aiheuttamista äänistä ja sireenistä
    Älä ulvo!
    Tuuli ulvoi nurkissa.
    Sireenit ulvovat tilanteen päättymistä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈulʋoɑˣ/
  • tavutus: ul‧vo‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ulvoa Kielitoimiston sanakirjassa