ulvominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaulvominen (38)
- teonnimi verbistä ulvoa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ulvominen | ulvomiset |
genetiivi | ulvomisen | ulvomisten ulvomisien |
partitiivi | ulvomista | ulvomisia |
akkusatiivi | ulvominen; ulvomisen |
ulvomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ulvomisessa | ulvomisissa |
elatiivi | ulvomisesta | ulvomisista |
illatiivi | ulvomiseen | ulvomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ulvomisella | ulvomisilla |
ablatiivi | ulvomiselta | ulvomisilta |
allatiivi | ulvomiselle | ulvomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ulvomisena (ulvomisna) |
ulvomisina |
translatiivi | ulvomiseksi | ulvomisiksi |
abessiivi | ulvomisetta | ulvomisitta |
instruktiivi | – | ulvomisin |
komitatiivi | – | ulvomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ulvomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ulvomis- |