Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

uppo-outo (1-F)

  1. täysin tuntematon

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista uppo- ja outo, jossa uppo- on alkusoinnun synnyttämä vahvennuspartikkeli, jossa on mahdollisesti myös upota-verbin vaikutusta[1]

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana upo-.