Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

uurtaa (54-K) (taivutus[luo])

  1. kaivertaa jälki, uurre
    Vanhuksen kasvot olivat huolten uurtamat.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈuːrt̪ɑːˣ/
  • tavutus: uur‧taa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa