kaivertaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kaivertaa (54-K) (taivutus[luo])
- poistaa osia esineen pinnasta siten, että siihen syntyy tekstiä tai kuvio
- Riipukseen on kaiverrettu nimikirjaimet.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑi̯ʋert̪ɑːˣ/
- tavutus: kai‧ver‧taa
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kaivaa (kaive- + -rta- + -a)[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kaiverrus, kaivertaja
- verbit: kaiverruttaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kaivertaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.