uurre
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kapeahko ura
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuːrːeˣ/
- tavutus: uur‧re
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uurre | uurteet |
| genetiivi | uurteen | uurteiden uurteitten |
| partitiivi | uurretta | uurteita |
| akkusatiivi | uurre; uurteen |
uurteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uurteessa | uurteissa |
| elatiivi | uurteesta | uurteista |
| illatiivi | uurteeseen | uurteisiin uurteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uurteella | uurteilla |
| ablatiivi | uurteelta | uurteilta |
| allatiivi | uurteelle | uurteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uurteena | uurteina |
| translatiivi | uurteeksi | uurteiksi |
| abessiivi | uurteetta | uurteitta |
| instruktiivi | – | uurtein |
| komitatiivi | – | uurteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uurtee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
uurret- | |
Käännökset
muokkaa1. kapeahko ura
|
Etymologia
muokkaa- verbistä uurtaa