väistää

Suomi

Verbi

väistää (53) (taivutus[luo])

1. siirtyä pois jonkin tieltä, mennä syrjään

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋæi̯st̪æːˣ/
• tavutus: väis‧tää

Käännökset

1. siirtyä pois jonkin tieltä, mennä syrjään

englanti: give way inarinsaame: čahhiđ

puola: unikać

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: väistin, väistäminen, väistö
• verbit: väistellä, väistyä

Aiheesta muualla

• väistää Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 258 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa