Väistin

Substantiivi

muokkaa

väistin (33)

  1. miekan kahvan osa, joka suojaa kättä osumasta oman tai vastustajan miekan terään

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋæi̯st̪in/
  • tavutus: väis‧tin

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

väistin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä väistää