väistäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaväistäminen (38)
- teonnimi verbistä väistää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | väistäminen | väistämiset |
genetiivi | väistämisen | väistämisten väistämisien |
partitiivi | väistämistä | väistämisiä |
akkusatiivi | väistäminen; väistämisen |
väistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | väistämisessä | väistämisissä |
elatiivi | väistämisestä | väistämisistä |
illatiivi | väistämiseen | väistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | väistämisellä | väistämisillä |
ablatiivi | väistämiseltä | väistämisiltä |
allatiivi | väistämiselle | väistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | väistämisenä (väistämisnä) |
väistämisinä |
translatiivi | väistämiseksi | väistämisiksi |
abessiivi | väistämisettä | väistämisittä |
instruktiivi | – | väistämisin |
komitatiivi | – | väistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | väistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
väistämis- |